Nokian kaupunki
Tampereen naapurikaupunki Nokia tunnetaan vahvana teollisuuskaupunkina, josta ovat lähtöisin Nokia-konsernin juuret. Matkailijoiden suosima kylpylähotelli sijaitsee myös Nokialla.
Tietoa Nokian kaupungista
| Perustettu | 1977 | |
|---|---|---|
| Väestö | 29 229 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 347,76 km2 | |
| Maapinta-ala | 288,14 km2 | |
| Vesipinta-ala | 59,62 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 84 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 18,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,80 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Markku Rahikkala | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.nokiankaupunki.fi | |
| Sähköposti | kanslia@nokiankaupunki.fi |
Nokian sijainti
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
Nokian historia
Soopeli antoi nimen kaupungille
Nokia on osa muinaista Hämeen heimoaluetta ja entistä Pirkkalan pitäjää. Asutus syntyi helppokulkuisten harjujaksojen ja ikiaikaisten vesireittien risteyskohtaan. Kalaisa Emäkoski houkutteli asukkaita jo varhain. Nokialla käytiin eritysen vilkasta turkiskauppaa, ja kaupungin vaakunaeläin, Nokianvirran rantaa kiipeävä nokinäätä kuvaa turkiselinkeinon merkitystä.
Sanan nokia oletetaan tulevan kantasanasta nois, noki. Sillä tarkoitettiin soopelia, ja soopelin hävittyä Suomesta sana tarkoitti muita tummia turkiseläimiä, esimerkiksi näätää. Myöhemmin nois yleistyi tarkoittamaan yleensä turkiksia. Nokia-nimi mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1505.
Nokianvirtaa reunustaa katkeamaton pääosin rautakautisten muinaisjäännösten ketju, mikä kertoo virran merkityksestä kulkureittinä ja kalavetenä. Pyhäjärven ja Kuloveden rannoilta on löydetty niin kivi- kuin rautakautisiakin muinaisjäännöksiä. Muinaiskorut kertovat kaupasta ja kansainvälisistä yhteyksistä.
Nuijasota muovaa historiaa
Ylä-Satakunnan vanhimpien seurakuntien perustamisesta ei ole säilynyt kirjallisia tietoja. Vanhan perimätiedon mukaan seudun vanhin seurakuntakirkko olisi ollut Karkussa (Sastamala). Ei tiedetä tarkasti, koska Suur-Pirkkala erosi Sastamalasta, mutta se lienee tapahtunut ennen vuotta 1328.
Yleisen käsityksen mukaan Pirkkalan ensimmäinen kirkko on rakennettu viimeistään 1300-luvun alkupuolella. Nykyinen Nokian seurakunnan kivikirkko valmistui A. F. Granstedtin suunnitelmien pohjalta C. L. Engelin muuttamana Viikinharjulle vuonna 1838. Seurakunnan vanhin kirkko on kuitenkin Suoniemellä, jonne kirkko nousi vuonna 1803. Kirkonmäen rakennuksista erikoisin on hyvin säilynyt leikkaushuone, muisto niiltä ajoilta, jolloin lääninlääkäri kävi paikalla tekemässä ruumiinavaukset.
Historiallisten tapahtumien osalta Nokia tunnetaan parhaiten nuijasodan taisteluista. Kun Etelä-Pohjanmaan talonpojat tarttuivat oikeuksiensa puolustamiseksi nuijaan ja lähtivät kohti etelää vuoden 1596 joulukuun puolivälissä, heidän kohtalokseen koituivat vuodenvaihteen tapahtumat Nokian kartanon ympäristössä. Tämä oli ratkaisevaa koko nuijasodan nimellä tunnetun sisällissodan kannalta ja vaikutti myös maamme yhteiskunnalliseen kehitykseen 1600-luvulla.
Teollisuus herättää uinuvan pitäjän
Pirkkalan mahtipitäjä heräsi uuteen aikaan 1860-luvulla, kun vuori-insinööri Knut Fredrik Idestam perusti Emäkosken rannalle puuhiomon. Idestamin aikana kunnostettiin teollisuuden perusedellytyksiä, liikenneyhteyksiä ja energiansaantia. Tehtaan omaan käyttöön valmistui puusilta 1871, ja ensimmäinen maantiesilta, Pitäjänsilta, ylitti Nokianvirran 1893. Lennätinsivuasema perustettiin tehtaan konttoriin 1877, ja syksyllä 1891 vedettiin puhelinjohto tehtaalta Tampereelle. Porin radan valmistuessa Nokia sai oman rautatieaseman 1895. Uusi sähkövoimalaitos valmistui 1903.
Nämä kaikki toimet edesauttoivat sitä, että Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö kiinnostui paikkakunnasta ja siirsi toimintansa Nokialle 1904. Talousvaikeuksissa kamppailleen Gummitehtaan talous alkoi kohentua, ja erityisesti ensimmäinen maailmansota vaikutti suotuisasti tehtaan kehitykseen. Se hankki vuonna 1918 Nokia Ab:n ja vuonna 1922 Suomen Kaapelitehdas Ab:n osake-enemmistöt. Nokia-yhtymän synty voidaan laskea näistä varhaisista osakekaupoista, vaikka yhtiöiden fuusio virallistui vasta 1960-luvulla.
Myös Siuronkoskelle alkoi syntyä teollisuutta. Vesivoima ja erinomaiset liikenneyhteydet vesireittien, rautatien ja Tampereen—Turun maantien ansiosta houkuttelivat yrittäjiä. Teollisuuden myötä Siuronkoski ympäristöineen kehittyi viehättäväksi pienten puotien ja asumusten yhteisöksi, jollaisena se on saanut säilyä.
Nokiasta tulee kaupunki
Pirkkalan pitäjä jakautui vuonna 1922 Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaksi. Pohjois-Pirkkala ulottui Tampereen Rajaportille saakka. Tämä itäinen osa liitettiin vuonna 1937 Tampereeseen samalla kun kunnasta tuli kauppala. Vuodesta 1938 nimeksi tuli Nokia. Kauppala laajeni huomattavasti kahden kuntaliitoksen myötä 1970-luvulla, ja kaupungiksi Nokia muuttui vuoden 1977 alusta uuden kunnallislain mukaisesti.